top of page
  • Writer's picturecbbopettaja2013

Pico 4 – Quest 2:ien syrjäyttäjä?

Virtuaalitodellisuuden ja opetuksen parissa työskenteleviä asiantuntijoita haastatellessa on kuullut usein puhuttavan Picoista ja kyseisen valmistajan uusimmista virtuaalilaseista, Pico 4:istä. Picojen on väitetty olevan milloin vähintään yhtä hyvät kuin entiset Oculukset, nykyiset Metat, milloin jopa niitä paremmat. Jotta totuus asiasta selviäisi, Signaali-hankkeessa päätettiin hankkia kyseiset virtuaalilasit ja katsoa, pitivätkö tällaiset väitteet paikkansa.



Ensikosketus Picoihin oli mielenkiintoinen, sillä lasit tuntuivat hyvin kevyiltä verrattuna Meta Quest 2:iin. Lasit keikkuivat otsalla lähes painottomina, mikä oli miellyttävä yllätys paatuneelle Quest 2 -käyttäjälle, joka oli tottunut lasien toimivan virtuaalitodellisuuteen siirtäjien lisäksi käyttäjänsä niskalihaksien treenaajana. Syy Picojen keveyteen piilee eittämättä siinä, että niiden painopiste on sijoitettu onnistuneesti keskelle käyttäjän päätä. Laitteen takaraivoa vasten tuleva tyynyosa antaa Quest 2:ista puuttuvan lisätuen, jolloin lasit eivät tunnu etupainoisilta. Keveydestä täten piste Picoille.


Iso- ja silmälasipäiselle käyttäjälle Picojen ottaminen otsalta ei kuitenkaan käynyt ihan niin sulavasti: Picojen ja lasien kanssa oli ilveiltävä kuten Jim Carrey konsanaan, jotta Picot sai ylipäätään kammettua silmiltä. Moista ongelmaa tuskin kuitenkaan kasvuiässä olevalla keskivertolukiolaisella olisi, joten tämä seikka ei vertailun vaakakupissa paina.


Picojen näyttö on suhteellisen tarkka. Joissakin kokemuksissa tarkempaa resoluutiota jää kuitenkin kaipaamaan, sillä maisemat ja hahmot näyttävät puuroutuvan, eikä katsetta saa oikein tarkennettua toivotulla tavalla. Näytön terävyyteen vaikuttava pupillien etäisyyden säätö on hoidettu digitaalisesti Picoissa toisin kuin Quest 2:issa, joissa pupillien etäisyyttä säädetään fyysisesti linssejä liikuttamalla. On siis turha toivoa, että kesken sisällön kuluttamisen tai sovelluksen käytön olisi mahdollista optimoida kuvanlaatua pupillien etäisyyttä säätämällä.Voisi kuvitella, että tämä olisi pikku seikka, mutta vaikutus on kuitenkin suuri: asetusten ja sovellusten välillä sompailu aiheuttaa käyttäjässä lievää aggressiota.


Picojen päävalikko on kaikessa yksinkertaisuudessaan toimiva. Pienempiä oppijoita ajatellen yksinkertaisuus on valttia: valikon rakenne auttaa sisältöjen ja sovellusten välillä liikkumisessa ja samalla helpottaa opettajan työtä, kun ohjeistuksessa ei tarvitse mainita tusinan vertaa vaiheita, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä jäävät kuitenkin joltain ensimmäisellä kerralla kuulematta.


Koska Pico on selvästi pienempi toimija kuin Meta, on ymmärrettävää, että lasien sisältötarjonta ei ole yhtä kattava kuin Quest 2:ille. Mikä oikeastaan häiritsee on, että tarjonta on pitkälti täysin samaa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos Picolla olisi vetää jokin ässä hihassaan, jolla selkeästi erottautua isommasta kilpailijastaan, voisi Picojen opetuskäyttöön hankkimista harkita.


Yksien Pico 4:ien hankintahinta on Quest 2:iin verrattuna hieman edullisempi, 430 euroa. Vaikka huokeampi tuote kiehtoisikin, jotta Picoja voisi harkita ostettavan, tulisi hinnan olla vieläkin kilpailukykyisempi. Kun yksittäisiin laseihin nimittäin sijoitetaan 70 euroa enemmän, saa kuluttaja käyttöönsä huomattavasti viimeistellymmän oloiset Quest 2:t.


Yhteenvetona voisi sanoa, että Picot ovat erittäin toimivat ja tarkoituksensa ajavat, mutta kilpailijoihinsa verrattuna vaikuttavat jopa liian riisutuilta.

20 views0 comments

Recent Posts

See All

Virtuaaliympäristöt tutorina

Tästä posterista pääset kurkistamaan virtuaaliympäristöön, joka toimii opiskelijan tutorina oppimisen aikana. Kokeilu on toteutettu Wonda VR -ympäristössä, toteuttajana lehtori Johanna Lampela Hämeenl

Comments


bottom of page